Näyttelyssäni olevat maalaukset ovat syntyneet kahdessa eri jaksossa kuluvan vuoden aikana. Työskentelypaikkana on ollut Porvoon Taidetehdas. Maalauksissani olen käyttänyt öljyvärejä. Puulle maalatut teokset maalasin kevättalven aikana. Puu materiaalina ja muotona oli osana myötävaikuttamassa kuvan sisällön rakentumiseen. Puun pintaa tarkastellessani löysin siitä muodon, jonka halusin täyttää tietyllä värillä. Tämä väri ja sen muoto taas mahdollisti rinnalleen … Jatka lukemista Anitta Ruotsalainen »
Näyttely on saanut alkusykäyksensä pienestä maalauksestani, jossa oli kolme laivan hytti-ikkunaa. Kiehtovaa elämässä on se, että katsoessamme samaa pelkistettyä horisonttia, koemme sen kukin omalla tavallamme. Yhteistä meille on aika. Sen lisäksi jaamme maiseman. Olemisemme konkretisoituu maisemassa/maiseman kautta. Oleminen on myös liikkeellä oloa. Kun liike pysähtyy, elämän kiinnostavuus lakkaa. Minuus maailmassa Yksi hienoimpia ja samalla pelottavampia … Jatka lukemista Ismo Hyvärinen »
Näyttelyn nimi 37° C viittaa maalaamiseen inhimillisenä toimintana. Maalasin ensimmäisen öljyvärityöni 12-vuotiaana koulun kuvaamataidon kerhossa. Aiheena oli ”runsaudensarvi”. Toteutusta varten tarvittiin yksinkertaisesti materiaalia ja aihe. Nyt, yli 25 vuotta myöhemmin maalausteni tekniikkana käytän yhä öljyväriä, mutta annetun aiheen toteuttamisesta maalaamalla työskentely on saanut polveilevia juonteita ja muuttunut monisäikeisemmäksi etsimiseksi. Pienempien lasten piirtämistä, maalaamista tai muovailemista … Jatka lukemista Sini Vihma »
Elottomassa kappaleessa voi havaita elollisen olennon kaltaisuutta, kuten persoonallisia piirteitä, kohti suuntautuvaa katsetta tai läsnäolon tunnetta. Elottomasta kappaleesta voi tavoittaa sen sisällä piilevän jännitteen, joka muistuttaa ihmiskasvojen jännitettä, kun ne katsovat suoraan kohti. Tätä jännitettä olen etsinyt kivien muodoista. Kivistä löytyy runsaasti luonteikkaita osia, joihin on helppo samastua, ja joita on mahdollista käsitellä samalla tavalla … Jatka lukemista Mikko Kettunen »
Olen kiinnostunut tavasta jolla menneisyys ja muistot määrittävät minua ja nykyisyyttä. Hiilipiirustukseni sivuavat valokuvan tapaa tallentaa ja luoda muistoja. Uusissa teoksissani suuntaan huomioni aivan lähelle, erityisesti kotiini ja itseeni. Huonetilat sisältävät tunnelmia eletystä elämästä. Annan läheisen ja tutun lähtökohdan muovautua piirtäessä uudenlaiseksi ja avaamattomaksi. Piirtäminen on minulle ajattelunmuoto, jossa olen erityisen avoin jostain mieleni arkistoista … Jatka lukemista Hanna Seppänen »
