Taidemaalariliitto

Näyttely on saanut alkusykäyksensä pienestä maalauksestani, jossa oli kolme laivan hytti-ikkunaa. Kiehtovaa elämässä on se, että katsoessamme samaa pelkistettyä horisonttia, koemme sen kukin omalla tavallamme. Yhteistä meille on aika. Sen lisäksi jaamme maiseman. Olemisemme konkretisoituu maisemassa/maiseman kautta. Oleminen on myös liikkeellä oloa. Kun liike pysähtyy, elämän kiinnostavuus lakkaa.

Minuus maailmassa

Yksi hienoimpia ja samalla pelottavampia kokemuksiani liittyy Vesijärven rannassa istumiseen vuosia sitten. Laiskat aallot löivät rantakiviin. Onnistuin rentoutumaan puolilootus-asennossani niin hyvin, että en ollut enää ruumissani. Olin läsnä tuulessa, joka soi rantapuiden lehdissä, rantakiviä nuolevissa aalloissa, maisemassa. Täydellisen vapauden hurmio! Kunnes pelko takaisin ruumiiseeni pääsystä vei voiton.

Maailma minussa

Kolmas horisontti summaa yhteen itselleni tärkeitä asioita: olla liikkeessä, olla menossa kohti tavoitteita ja unelmia. Veneenkaltaisesti kuljen kohden horisonttia toimien samalla maljan lailla asioita maailmasta keräten, tarkkailijana. Koen olevani vastaanottaja, välittäjä, joka toimiakseen tarvitsee elämyksiä, kokemuksia, elämää itseään. Prosessin kautta asiat tiivistyvät, piirteet terävöityvät ja toimivat kasvualustana uusille tilanteille ja tulkinnoille. Maalaukseni muokkautuvat maailmani kaltaisiksi, muuntuvat kokemusteni karttuessa.

Taiteilijatapaaminen sunnuntaina 27.9. kello 14-16.