Toiminnanjohtajan blogi

Toiminnanjohtajan blogi

2.11.2026

Järjestöjen yhteistyöllä työttömyysturva-asioissa isoja askelia eteenpäin

Taiteilijoiden työttömyysturvaongelmat, erityisesti työttömyysturvalain 2:5 §:n mukainen yrittäjänä ja omassa työssä työllistymisen tulkinta, ovat kuvataiteilijoille vuosikymmenten riesa. Kuvataiteilijan työ ei taivu työsuhteiseksi ja harvoin sen tuotantokustannukset myöskään mukautuvat markkinaehtoiseen yrittäjyyteen. Tavoite on pikemminkin käydä yhteiskunnallista tai esteettistä keskustelua taiteen keinoin kuin hyödykkeiden tuottaminen vastaamaan kysyntään. Siksi moni taiteilija ei tunnista yrittäjyyttään ja ajautuu ongelmiin työttömyysturvajärjestelmän kanssa työttömyyden kohdatessa. Työttömyysturvan näkökulmasta kaikki se, mitä tehdään työsuhteen ulkopuolella ansiotarkoituksessa, on yrittäjyyttä ja ilman ansiotarkoitusta omaa työtä. Tilastollisesti suuri osa kuvataiteilijoista tekeekin muuta työsuhteista työtä ja taiteellisen toiminnan tulona korostuvat apurahat.[1] Useimmiten kuvataiteilijan kohdalla olisikin mahdollista jatkaa sivutoimisesti taiteilijan työtä, sillä kuuden kuukauden työssäoloehdon täyttävä palkkatyösuhde todistaa toiminnan sivutoimisen luonteen ja taiteilijan olemisen työmarkkinoiden käytössä, vaikka välissä olisikin apurahakausi. Tai todistaisi, jos taiteilija saisi oikeaa ohjeistusta ja uskaltaisi ilmoittaa toiminnan päättämisen sijasta toiminnan jatkuvan sivutoimisesti.

Taideala on pitkään pyytänyt korjaamaan työttömyysturvaa, ja tavoite on myös ollut kirjattuna useisiin hallitusohjelmiin. Silti asiassa ei ole edetty, koska kukaan ei ole oikeastaan tiennyt mitä ja miten korjata. Kuluneen vuoden aikana olemme tehneet työttömyysturvavaikuttamista aktiivisesti yhdessä muiden luovan alan tekijäjärjestöjen kanssa. Olemme jakaneet ja tuottaneet tietoa konkreettisista ongelmista, joita selvitys- ja ratkaisukäytännössä ilmenee ja pyrkineet tekemään konkreettisia pykälätason esityksiä tilanteen korjaamiseksi. Tänä syksynä olemme tavanneet ensin työ- ja elinkeinoministeri Matias Marttisen ja ministeriön virkamiehiä ja jatkaneet keskustelua TEM:n ja KEHA:n viranhaltijoiden kanssa. Ministeriö on myös tehnyt selvitystä KEHA:n lausuntokäytännöstä yrittäjiä koskien ja pyrkineet selventämän ohjeita paremmin sivutoimisen toiminnan huomioivaksi.[2]

Ilahduttavaa on, että yhdessä tehty työ tuottaa tulosta ja ministeriöllä on aito halu kuulla ja ratkoa työttömyysturvatulkinnan haasteita laajemman yrittäjäjoukon lisäksi myös luovan alan kohdalla. Viestimme on kuultu ja joitakin käytäntöjä on jo ohjeistettu muutettavaksi. Viimeisessä tapaamisessa olemme taas tuoneet esiin konkreettisia muutostarpeita sekä tiettyjen työttömyysturvatulkinnassa keskeisten käsitteiden selkiyttämisen tarvetta.

Vaikka asiat eivät ratkea hetkessä, on todella tärkeää, että virkakunnassa tiedostetaan taiteilijan työhön liittyvät konkreettiset tulkintahaasteet suhteessa lainsäädäntöön ja niiden vaikutukset. Vain näin ongelmiin voidaan esittää ratkaisuja silloin, kun niiden korjaamiseen on poliittista tahtoa ja seuraavaa hallitusohjelmaa muovataan.

Tässä työssä on tärkeää tunnistaa, että taiteilijat eivät voi odottaa perustulon kaltaisia ratkaisuja. Sen sijaan nykyistä järjestelmää on pystyttävä muokkaamaan nopeasti siten, että se turvaa taiteilijoille perustuslain 19.2 §:n mukaisen oikeuden turvaan työttömyyden varalta.

Turvan saaminen on edellytys sille, että taiteilijalla on edes jokin neuvotteluasema työmarkkinoilla ja mahdollisuus etsiä ja ottaa vastaan työtä reiluilla ehdoilla. Ilman varmuutta tosiasiallisesta pääsystä turvan piiriin, ei mahdollisesti tulevaisuudessa käyttöönotettavan yhdistelmävakuutuksen ottaminen tunnu järkevältä.

Olemme esittäneet ratkaisuiksi joihinkin tulkintatilanteisiin muun muassa:

  • Selkeää sivutoimisen yrittäjänä ja omassa työssä työllistymisen tuntirajaa
  • Suurempaa luottamusta hakijan omaan lausuntoon
  • Apurahakauden jälkeen ei tarvitsisi sivutoimisuutta osoittaa 6 kk palkkatyösuhteella, vaan työmäärällä
  • Käsitteiden, kuten työmarkkinoiden käytössä selkeyttämistä
  • Oman työn käsitteen huomioimista
  • Kahden viikon yhtäjaksoisen työllistymisen tarkennusta
  • Ansiotarkoituksen täsmentämistä

Täysin toisenlaisesta järjestelmästä, kuten perustulosta on lupa haaveilla ja puhua rinnalla, mutta nykyjärjestelmän kanssa elämme varmasti vielä monta vaalikautta.

Elisa Lientola
Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja

[1] Cupore 2023 [https://www.cupore.fi/julkaisut/taiteilijana-suomessa-ammattitaiteilijat-suomessa-vuonna-2019/] Suomen Taiteilijaseura 2026 [https://www.artists.fi/fi/edunvalvonta/jasenkysely-2025]

[2] Työ- ja elinkeinoministeriön ohjauskirje työvoimaviranomaisille: [https://tem.fi/documents/1410877/252371313/TEM+kirje+yritt%C3%A4jien+ty%C3%B6voimapoliittiset+lausunnot+22.1.2026.pdf/8256f326-b49b-3376-3ff5-a0af332fe54b?t=1772200652363]

 


Aiemmin julkaistut blogitekstit