Camilla Mihkelsoo

WHEN IT GETS DARK, WE GO HOME

17.5.2017 — 4.6.2017

Käytän maalausteni lähtökohtina vanhoja valokuvia, joiden aikajana ulottuu viktoriaanisesta aikakaudesta 1950-luvulle saakka. Koen valokuvien etsimisen ja katsomisen tärkeäksi osaksi maalausprosessia. Valokuvat ovat snapshotteja menneisyydestä, otoksia ohimenevistä hetkistä, joihin emme voi enää palata. Ne kantavat mukanaan jatkuvan muistutuksen muutoksesta, ajankulusta ja myös kuolemasta. Yksityinen ja henkilökohtainen sulautuvat valokuvassa yhteiseen ja universaaliin.

Maalausprosessi perustuu jo olemassa olevan kuvan uudelleen tulkitsemiseen. Pyrin purkamaan auki maalaamalla sen mikä valokuvassa kiehtoo. Olen kiinnostunut valokuvan ja maalauksen suhteesta. Kuinka voi antaa maalauksen viedä, ja olla silti samalla yhteydessä sen lähteeseen. Vaikka lähtökohtana on jo olemassa oleva kuva, lopulta kaikki kuitenkin palautuu aina maalaukseen.

Teosteni teemoissa toistuvat lapsiaiheet ja lapsuuden tematiikka. Maalaan myös paljon muotokuvia, mutta en koe niiden esittävän tiettyä henkilöä vaan ilmaisen niiden kautta omia tunteitani ja ajatuksiani. Teoksiani innoittavat ajan kulku, ihmiselämän hauraus ja hetkellisyys. Näyttelyn nimi viittaa ajatukseen kodista turvapaikkana, niin abstraktina käsitteenä kuin myös konkreettisena asiana. Mieli voi suojata itseään kuvittelemalla ihanteellisen pakopaikan, jonka voi mieltää kodiksi.

–  Camilla Mihkelsoo

 

Näyttelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus.