Jäsenhaun usein kysytyt kysymykset

Tähän on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä Taidemaalariliiton jäsenhausta. Jos et löydä ohjeista tai tältä sivulta vastausta kysymykseesi, ole yhteydessä liiton toiminnanjohtajaan tai jäsensihteeriin. Jos hakuohjeissa ja tämän sivun vastauksissa on ristiriitaisuutta, ensisijaisesti noudatetaan ohjeita.

 

Miten jäsenyyttä haetaan?

 

K: En ole vielä Taidemaalariliiton jäsen. Mitä jäsenyyttä minun pitää hakea?

V: Jos sinulla on suomalainen, vähintään nelivuotinen kuvataiteilijan ammattitutkinto, voit hakea pelkkää kokelasjäsenyyttä liittämällä hakemukseen pelkän tutkintotodistuksen ja maksukuitin (liitteet 1 A ja 4). Kokelasjäsenyys myönnetään tällöin automaattisesti, koska sinulla on kuvataiteilijan ammattipätevyys. Voit kuitenkin halutessasi samalla hakea suoraan varsinaista jäsenyyttä ja liittää hakemukseen kaikki liitteet (1 A–4), jolloin jäsenhakulautakunta käsittelee hakemuksesi ja arvioi, vastaako se kuvataiteilijan ammatillisen ansioitumisen vaatimuksia.

Jos sinulla ei ole suomalaista, vähintään nelivuotista kuvataiteilijan ammattitutkintoa, haet Taidemaalariliiton jäsenyyttä määrittelemättä jäsentyyppiä ja liität hakemukseen kaikki liitteet (1 B/C–4). Jäsenhakulautakunta käsittelee hakemuksesi ja arvioi, vastaako se kuvataiteilijan ammattipätevyyden vaatimuksia tai ammatillisen ansioitumisen vaatimuksia.

K: Mitä tarkoittaa suomalainen, vähintään nelivuotinen kuvataiteilijan ammattitutkinto?

V: Tällaisia tutkintoja ovat kuvataiteen maisteri, taiteen maisteri (pääaine kuvataiteet), kuvataiteilija AMK tai Vapaan Taidekoulun nelivuotinen tutkinto.

K: Haluan hakea vain kokelasjäsenyyttä / haluan hakea vain varsinaista jäsenyyttä.

V: Jos et ole vielä Taidemaalariliiton jäsen, et voi määritellä, kumpaa jäsentyyppiä haet. Jäsenhakulautakunta harkitsee, kumpaa jäsenyystyyppiä se sinulle tarjoaa. Poikkeuksena ovat ne henkilöt, joilla on suomalainen, vähintään nelivuotinen kuvataiteilijan ammattitutkinto: he voivat halutessaan hakea pelkkää kokelasjäsenyyttä. Lisäksi ne henkilöt, jotka ovat (olleet) jo liiton kokelasjäseniä, voivat hakea vain varsinaista jäsenyyttä.

K: Olen vastavalmistunut. Voinko hakea Taidemaalariliiton jäseneksi jo nyt?

V: Taidemaalariliitto ottaa mielellään jäseneksi vastavalmistuneita, joilla on kuvataiteilijan ammattipätevyys.

K: Olen harrastanut taiteen tekemistä ansiotyön ohella vuosia. Voinko hakea Taidemaalariliiton jäseneksi?

V: Taidemaalariliiton jäsenyyttä voi hakea kuka tahansa. Muista kuitenkin, että liitto on ammattitaidemaalareiden ammattijärjestö, mikä tarkoittaa sitä, että kokelasjäsenellä on oltava kuvataiteilijan ammattipätevyyttä vastaavat tiedot ja taidot ja varsinaisen jäsenen on oltava ansioitunut kuvataiteilijana. Suomessa on myös muita hyviä taiteilijajärjestöjä, joihin harrastajatkin voivat liittyä jäseniksi.

K: Minulla ei ole taidekoulutusta. Voinko silti päästä Taidemaalariliiton jäseneksi?

V: Hyväksymme vuosittain useita hakijoita, joilla ei ole muodollista koulutusta. Tällaisten hakijoiden osalta lautakunta kiinnittää kuitenkin erityistä huomiota näytekuvien taiteelliseen tasoon ja ansioluettelon vahvuuteen.

K: En ole vielä kokelasjäsen. Voinko päästä suoraan varsinaiseksi jäseneksi?

V: Kyllä, jos hakemuksesi vastaa kuvataiteilijan ammatillisen ansioitumisen vaatimuksia. Tällaisia hakemuksia saamme vuosittain vain pari, joten suurin osa hyväksytyistä hakijoista otetaan ensin kokelasjäseniksi.

K: Kuulun johonkin toiseen taiteilijajärjestöön tai paikalliseen taiteilijaseuraan. Voinko hakea Taidemaalariliiton jäseneksi?

V: Voit hakea. Toisten järjestöjen jäsenyys kannattaa mainita ansioluettelossa.

K: En kuulu mihinkään toiseen taiteilijajärjestöön tai paikalliseen taiteilijaseuraan, haittaako se?

V: Minkään muun järjestön / seuran jäsenyys ei ole vaatimus Taidemaalariliiton jäsenhaussa.

K: Miksi teillä on kokelasjäsenyys?

V: Jos jäseneksi pääsisivät vain ammatillisesti ansioituneet kuvataiteilijat, nuorilla taiteilijoilla voisi kestää kauan päästä ammattijärjestön palvelujen ja vertaistuen pariin. Siksi jo kuvataiteilijan ammattipätevyyden saavuttaneet pääsevät kokelasjäseniksi. Kokelasjäsen saa käyttää kaikkia liiton palveluita, mutta ei voi äänestää liiton kokouksissa eikä toimia liiton edustajana.

K: Uskallanko hakea?

V: Arvioi ja mahdollisen epävarmuuden iskiessä pyydä myös kollegaa arvioimaan, täytätkö hakuehdot. Jos niin on, hakemus vain rohkeasti sisään! Jollet pääse ensimmäisellä yrittämällä, ei kannata lannistua, vaan jatkaa taiteellista työskentelyä kokemuksen kartuttamiseksi. Suomessa maalaustaiteen taso on korkea ja siksi myös Taidemaalariliiton jäseneltä vaaditaan korkeatasoista ammatillista ansioitumista.

 

Hakemuksen arviointi

 

K: Mitä tarkoittaa kuvataiteilijan ammattipätevyys?

V: Kuvataiteilijan ammattipätevyys on suomalaisen, vähintään nelivuotisen kuvataiteilijan ammattitutkinnon suorittaneella henkilöllä tai henkilöllä, joka on muuten hankkinut vastaavat tiedot ja taidot.

K: Mitä tarkoittaa ansioituminen kuvataiteilijana?

V: Ansioitumista kuvataiteilijana ilmentävät hakijan taidekoulutus ja näyttelytoiminta, menestyminen valtakunnallisessa tai kansainvälisessä taidekilpailussa, taiteelliseen toimintaan saadut apurahat ja stipendit, taiteilijan toteuttamat julkiset teokset ja teokset merkittävissä taidekokoelmissa. Myös muu toiminta kuvataiteilijana, esim. toiminta taiteilijaryhmissä, taiteilijajärjestöissä, asiantuntijana, taideopettajana jne. voidaan katsoa ansioitumiseksi. Jäsenhakulautakunta arvioi hakemuksen eri ansioita. Teosnäytteiden taiteellisen tason ja muiden ansioiden suhde on 50/50. Hyväksyminen jäseneksi edellyttää vähintään 50/100 painoarvoa (lautakunnan jäsenten antamien painoarvojen keskiarvon oltava vähintään 50). Tarkempi painotus eri ansioille on:
1. Ammattipätevyys (taidekoulutus): painoarvo korkeintaan 10;
2. Teosnäytteiden taiteellinen taso: painoarvo korkeintaan 50;
3. Ansioluettelo (näyttelytoiminta, menestyminen taidekilpailussa, julkiset teokset, teokset taidekokoelmissa, palkinnot ja apurahat, muut taideopinnot, muu ansioituminen kuvataiteilijana): painoarvo korkeintaan 40.
Yhteensä painoarvo voi olla korkeintaan 100. Lautakunta kiinnittää huomiota taiteellisen toiminnan aktiivisuuden lisäksi sen ammattimaisuuteen.

K: Miten painoarvo käytännössä lasketaan?

V: Kuvataiteilijan ammatillisen ansioitumisen kokonaissumma voi olla korkeintaan 100. Jokainen lautakunnan jäsen arvioi hakijan ammattipätevyyden, teosnäytteiden taiteellisen tason ja ansioluettelon, ja näiden keskiarvosta tulee hakijan saama painoarvo, jonka tulee olla vähintään 50 varsinaiseen jäsenyyteen. Lautakunta kiinnittää huomiota taiteellisen toiminnan aktiivisuuden lisäksi sen ammattimaisuuteen.

Esimerkki A: Mikki on suorittanut nelivuotisen suomalaisen kuvataiteilijan ammattitutkinnon ja saa automaattisesti kuvataiteilijan ammattipätevyyden painoarvoksi 10/10. Hänen näytekuviensa taiteellinen taso on lautakunnan arvion mukaan keskimäärin 35/50. Ansioluettelossa Mikillä on riittävästi näyttelyitä, apurahoja ym., jotta hän saa lautakunnan arvion mukaan painoarvoksi keskimäärin 20/40. Yhteensä Mikin painoarvo on 65/100, joten hänet hyväksytään varsinaiseksi jäseneksi.

Esimerkki B: Minni on itseoppinut taiteilija. Lautakunta arvioi kuvataiteilijan ammattipätevyyden selvittääkseen hänen näytekuviensa tason. Kaikkien lautakunnan jäsenten mielestä ne vastaavat kuvataiteilijan ammattipätevyyttä, joten hänen painoarvonsa on siltä osin keskimäärin 10/10. Hänen näytekuviensa taiteellinen taso on lautakunnan arvion mukaan keskimäärin 40/50. Ansioluettelossa ei ole paljon ansioita, joten sen osalta Minnin painoarvot ovat keskimäärin 5/40. Yhteensä Minnin painoarvo on 55/100, joten hänet hyväksytään varsinaiseksi jäseneksi.

Esimerkki C: Iines on suorittanut ulkomaisen taidekoulutuksen. Lautakunta arvioi kuvataiteilijan ammattipätevyyden selvittääkseen hänen selvitystään taidekoulutuksen vastaavuudesta sekä hänen näytekuviensa tason ja toteaa niiden vastaavan kuvataiteilijan ammattipätevyyttä, joten hänen painoarvonsa on siltä osin 10/10. Hänen näytekuviensa taiteellinen taso on lautakunnan arvion mukaan keskimäärin 15/50. Ansioluettelossa on vain muutama ansio, joten sen painoarvot ovat keskimäärin 10/40. Yhteensä Iineksen painoarvo on 35/100, joten häntä ei hyväksytä varsinaiseksi jäseneksi. Koska Iineksen hakemus kuitenkin vastaa kuvataiteilijan ammattipätevyyttä, hänet hyväksytään kokelasjäseneksi.

Esimerkki D: Aku on itseoppinut taiteilija. Lautakunta arvioi kuvataiteilijan ammattipätevyyden selvittääkseen hänen näytekuviensa tason. Koska Akun teosten taiteellinen taso ei vastaa kuvataiteilijan ammattipätevyyttä, hänen hakemustaan ei hyväksytä.

 

Olen (ollut) jo kokelas- tai varsinainen jäsen

 

K: Olen Taidemaalariliiton kokelasjäsen. Miten haen varsinaista jäsenyyttä?

V: Varsinaista jäsenyyttä haetaan jäsenhaun yhteydessä. Kerro hakulomakkeessa olevasi kokelasjäsen ja liitä hakemuksen mukaan liitteet 1 A/B/C–3 eli tutkintotodistus tai selvitys muulla tavalla hankituista vastaavista taidoista, ansioluettelo sekä näytekuvia teoksistasi ja teosluettelo. Käsittelykulua ei tarvitse maksaa, jos olet tällä hetkellä kokelasjäsen.

K: Olen joskus ollut Taidemaalariliiton varsinainen jäsen. Haluan liittyä taas jäseneksi. Pitääkö minun osallistua uudelleen jäsenhakuun?

V: Ei tarvitse. Voit jatkaa jäsenyyttäsi ilmoittamalla asiasta jäsensihteerille ja maksamalla jäsenmaksusi.

K: Olen joskus ollut Taidemaalariliiton kokelasjäsen. Voinko hakea kokelasjäsenyyttä uudelleen?

V: Et voi, jos siitä on kulunut kymmenen vuotta, kun sinut hyväksyttiin kokelaaksi. Sinun on haettava varsinaista jäsenyyttä liittämällä hakemukseen liitteet 1A/B/C–4. Jos kymmentä vuotta ei ole vielä kulunut, voit jatkaa kokelasjäsenyyttäsi ilmoittamalla jäsensihteerille ja maksamalla jäsenmaksusi.

K: Voiko kokelasjäsenyyden uusia?

V: Ei voi. Kokelasjäsenyys on voimassa kymmenen vuotta. Kokelasjäsenen tulee olla hyväksytty varsinaiseksi jäseneksi viimeistään silloin, kun kokelasjäseneksi hyväksymisestä on kulunut kymmenen vuotta, tai jäsenyys päättyy. Voit kuitenkin senkin jälkeen hakea Taidemaalariliiton varsinaista jäsenyyttä.

K: Minut hyväksyttiin kokelasjäseneksi keväällä 2009. Miksi kokelasjäsenyyteni päättyy jo vuonna 2018?

V: Kokelasjäsenyys on voimassa kymmenen kalenterivuotta. Aiemmin Taidemaalariliiton jäsenhaku järjestettiin kahdesti vuodessa, joten kevään 2009 haussa hyväksyttyjen jäsenyys alkoi kalenterivuonna 2009. Heillä jäsenyys on siis vuoden 2018 lopussa kestänyt kymmenen kalenterivuotta. Nykyisin jäsenhaku järjestetään vain syksyisin, ja hyväksyttyjen jäsenyys alkaa seuraavan kalenterivuoden alussa.

K: Minut hyväksyttiin viime vuonna kokelasjäseneksi. Voinko hakea varsinaista jäsenyyttä jo nyt?

V: Voit hakea koska tahansa kymmenvuotisen kokelasjäsenyytesi aikana eikä hakukertojen määrää ole rajattu. Varsinaista jäsenyyttä kannattaa kuitenkin hakea vasta sitten, kun olet ammattipätevyyden lisäksi myös ansioitunut kuvataiteilijana.

K: Kuinka monta vuotta pitää olla toiminut taiteilijana, jotta voi hakea varsinaista jäsenyyttä?

V: Ei ole mitään tiettyä vuosimäärää. Kun olet taidekoulutuksen (tai vastaavien tietojen ja taitojen hankkimisen) jälkeen määrätietoisesti rakentanut uraasi ammattitaiteilijana ansioluettelon eri osa-alueilla, voit hakea. Kokelasjäsenyys on voimassa kymmenen vuotta siksi, että aikaa kokemuksen kartuttamiseen on varmasti riittävästi.

K: Olen ollut aiemmin kokelasjäsen, pitääkö minun maksaa jäsenhaun käsittelymaksu?

V: Pitää. Vain tällä hetkellä kokelasjäsenenä olevat on vapautettu käsittelymaksusta.

 

Hakemus ja liitteet

 

K: Millainen on hyvä hakemus?

V: Lue kaikki ohjeet ja usein kysytyt kysymykset läpi. Pyydä esimerkiksi kollegaa auttamaan teoskuvien valinnassa ja ansioluettelon laatimisessa. Tee hakemus huolellisesti ja varmista, että olet liittänyt kaikki pyydetyt liitteet mukaan. Kiinnitä erityistä huomiota teoskuvien laatuun ja ansioluettelon selkeyteen. Taidemaalariliiton henkilökunta auttaa mielellään, jos sinulla on kysyttävää hakemuksen tekemisestä.

K: Mitä tarkoittaa selvitys vastaavista tiedoista ja taidoista?

V: Jos sinulla ei ole taidekoulutusta, kerro lyhyesti, miten olet saanut hankittua vastaavat tiedot ja taidot (taidekursseja, itseopiskelua…). Ole napakka. Selvitykseen ei tarvitse kirjoittaa elämäntarinaa, vain faktat taiteeseen liittyvästä opiskelusta.

K: Millainen on hyvä ansioluettelo?

V: Ansioluettelossa eritellään hakijan taidekoulutus ja muut taideopinnot, näyttelytoiminta, menestyminen taidekilpailuissa, apurahat ja stipendit, julkiset teokset ja teokset merkittävissä taidekokoelmissa. Myös toiminta taiteilijaryhmissä ja -järjestöissä, asiantuntijana ja taideopettajana kannattaa mainita. Hyvä ansioluettelo on selkeälukuinen, riittävän isolla fontilla ja rivivälillä tehty. Muista, että ansioluettelon sisältö on tärkeämpi kuin sen pituus – ansioluettelo voi olla korkeintaan kaksi sivua pitkä. Yhteystietoja lukuun ottamatta sinun ei tarvitse kertoa taiteelliseen työskentelyyn liittymättömiä asioita, jolleivät ne selitä mahdollisia aukkoja ansioluettelossa. Ohjeissa on asiaan liittyvää lisätietoa.

K: Ansioluettelossani on aukko, mitä teen?

V: Kerro ansioluettelossa, miksi olet ollut jonkin aikaa tekemättä taidetta (esim. ollut äitiysvapaalla / ansiotyössä…)

K: Mitä liitteitä minun pitää liittää hakemukseen?

V: Ei vielä jäsen, nelivuotisella kuvataiteilijan ammattitutkinnolla kokelasjäseneksi hakeva: 1A+4.
Ei vielä jäsen, nelivuotisella kuvataiteilijan ammattitutkinnolla molempia jäsentyyppejä hakeva: 1A+2+3+4.
Ei vielä jäsen, molempia jäsentyyppejä hakeva: 1B/1C+2+3+4.
Kokelasjäsen, varsinaiseksi jäseneksi hakeva: 1A/1B/1C+2+3.
Ollut kokelasjäsen, varsinaiseksi jäseneksi hakeva: 1A/1B/1C+2+3+4.

K: Voinko liittää hakemukseen kirjallisen selvityksen, näyttelyluetteloita, lehtileikkeitä tms. lisätietoa taiteellisesta toiminnastani?

V: Hakemukseen ei liitetä muuta kuin pyydetyt liitteet. Ne kertovat kaiken tarpeellisen.

K: Mitä tarkoittaa asiakirjan oikeaksi todistaminen?

V: Pyydä kahta todistajaa todistamaan oikeaksi asiakirjasta ottamasi kopio. Todistaja voi olla kuka tahansa esteetön henkilö, ts. henkilö, joka ei ole läheisesi tai muu henkilö, jonka kohdalla luottamus hänen puolueettomuuteensa todistajana voi jostain syystä vaarantua. Kopion reunaan kirjoitetaan teksti: ”Kopion oikeaksi todistavat” ja sen alle todistajien allekirjoitukset ja nimenselvennökset.

K: Olen jo kokelasjäsen, miksi minun pitää liittää uudelleen tutkintotodistus hakemukseen hakiessani varsinaista jäsenyyttä?

V: Taidemaalariliiton jäsenhakupaperit tuhotaan vuosittain hakukierroksen päätyttyä. Jäsenhakulautakunnalla ei siis ole tietoa siitä, miten olet hankkinut ammattipätevyytesi.

 

Näytekuvat

 

K: Millaisia näytekuvia minun kannattaa liittää hakemukseeni?

V: Hakemukseen liitetään kymmenen näytekuvaa sekä teostiedot (teosten koko, tekniikka ja valmistumisvuosi). Vähintään yhden näytekuvan tulee olla näyttelyripustuksesta, jolloin teosten mittasuhteet ja niiden taiteellinen viitekehys ovat paremmin hahmotettavissa. Näytekuvia saa olla yhteensä korkeintaan kymmenestä eri teoksesta. Teokset eivät saa olla viittä vuotta vanhempia (v. 2014–2018). Näytekuvien tekniseen laatuun kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota.

K: Miksi näytekuvat eivät saa olla viittä vuotta vanhempia? Olen toiminut kuvataiteilijana kauan ja haluaisin näyttää lautakunnalle, mitä kaikkea olen ehtinyt urallani tehdä.

V: Lautakuntaa kiinnostaa se, mitä juuri nyt teet ja mihin olet menossa. Kannattaa koota tuoreesta tuotannosta yhtenäinen kokonaisuus kuvia.

K: Miksi näytekuvia saa olla vain kymmenen kappaletta? Tuotantoni on paljon laajempi.

V: Kymmenen kuvaa, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, riittävät hyvin. Jäsenhakulautakunnan työn helpottamiseksi ja hakijoiden yhdenvertaisuuden vuoksi kaikkien hakijoiden on annettava samat tiedot itsestään. Jos laitat hakemukseen enemmän kuin kymmenen kuvaa, lautakunta käsittelee vain kymmenen ensimmäistä.

K: Miksi näytekuvien pitäisi olla yhtenäinen kokonaisuus? Olisiko kuitenkin parempi näyttää kaikki eri tyylisuunnat ja tekniikat, jotka hallitsen?

V: Lautakuntaa kiinnostaa se, millainen on sinun taiteellinen ilmaisusi, ei niinkään se, mitä teknisesti osaat. Visuaalisen ilmeen hajanaisuus ei kerro ammattimaisuudesta.

K: Voivatko kaikki kuvat olla samasta näyttelystä?

V: Kyllä voivat, mutta niiden ei tarvitse olla.

K: Entä jos minulla ei ole vielä ollut näyttelyitä? Mistä saan kuvan näyttelyripustuksesta?

V: Siinä tapauksessa voit myös antaa yleiskuvan esim. työhuoneeltasi, jossa näkyy, miten ripustaisit työt, jos ne olisivat näyttelyssä.

K: Voiko näyttelyripustuskuvassa olla useita töitä?

V: Kyllä voi. Muista vain, että annat kaikista kuvassa olevista teoksista tiedot ja että näytekuvissa saa olla yhteensä korkeintaan kymmenen eri teosta. Sama teos voi siis olla sekä erillisessä kuvassa että näyttelyripustuskuvassa.

K: Enkö voi näytekuvien sijaan antaa linkkiä nettisivuilleni tai näyttelyluetteloa?

V: Jäsenhakulautakunnan työn helpottamiseksi ja hakijoiden yhdenvertaisuuden vuoksi kaikkien hakijoiden on annettava samat tiedot itsestään.

K: Pitääkö näytekuvien olla maalattu jollakin tietyllä tekniikalla tai esittää tiettyä aihetta?

V: Ei pidä. Jäseninämme on eri maalaustekniikoilla eri aiheita maalaavia taiteilijoita.

K: Voiko jäseneksi hakea esim. tekstiili- tai videotaiteilija?

V: Taidemaalariliiton jäseneksi haluavan on osoitettava pätevyytensä taidemaalarina, mutta näytekuvien tekniikka voi olla mikä tahansa maalaustekniikka.

 

Jäsenhaun päätökset

 

K: Miten hakemukset käsitellään?

V: Jotta jäsenhakijoiden arviointi olisi mahdollisimman puolueetonta ja yhdenvertaista, ansioitumisperusteet päätetään vuosittain Taidemaalariliiton syyskokouksessa ja erillinen vertaisarviointielin, jäsenhakulautakunta, käsittelee hakemukset kokouksissaan. Jäsenhakulautakunnan jäsenet nimitetään vuosittain liiton syyskokouksessa ja ovat liiton varsinaisia jäseniä. Kokelasjäsenten oikeusturvan vuoksi lautakunnassa on myös kokelasjäsenten edustaja, jolla on puheoikeus. Lautakunnan kaikkien viiden jäsenen on oltava paikalla tehtäessä päätöksiä; esteellisyystilanteessa noudatetaan soveltuvin osin hallintolain esteellisyyssäännöksiä. Jos lautakunnan jäsen on esteellinen käsittelemään hakemusta, hänen on poistuttava sen käsittelyn ajaksi. Tasatilanteessa (esim. äänestettäessä) ratkaistaan asia hakijan eduksi. Jäsenhaun päätöksistä ei voi valittaa.

K: Kuka päättää, millä perusteella jäseneksi pääsee?

V: Jäsenhakuamme ohjaavat yhdistyslaki, Taidemaalariliiton säännöt sekä liiton jäsenkokousten päätökset. Jäsenhakulautakunta käsittelee hakemukset näiden antamissa puitteissa. Liiton hallitus päättää jäsenyydestä jäsenhakulautakunnan esityksestä.

K: Milloin saan tietää, olenko päässyt jäseneksi?

V: Jäsenhakulautakunta kokoontuu marraskuun loppupuolella arvioimaan hakemukset. Lautakunnan sihteeri ilmoittaa päätöksistä viimeisen lautakunnan kokouksen jälkeen sähköpostilla kaikille hakijoille. Emme valitettavasti pysty vastaamaan asiaa koskeviin puhelintiedusteluihin.

K: Mikä on jäsenhaun vuosittainen kiintiö?

V: Taidemaalariliiton jäsenhaussa ei ole kiintiötä. Kaikki pätevyysvaatimukset täyttävät hakijat hyväksytään jäseniksi. Vuosittain keskimäärin noin 50–60 % kokelasjäsenhakijoista hyväksytään varsinaisiksi jäseniksi ja muista hakijoista keskimäärin noin 30–40 % kokelas- tai varsinaisiksi jäseniksi.

K: Mikä on hyväksymisen pisteraja?

V: Meillä ei ole varsinaista pisterajaa. Kokelasjäseneksi hyväksytään automaattisesti ne hakijat, joilla on vähintään nelivuotinen suomalainen kuvataiteilijan ammattitutkinto. Muuten jäsenhakulautakunta käsittelee hakemuksen ja arvioi, vastaako se kuvataiteilijan ammattipätevyyden vaatimuksia tai kuvataiteilijan ammatillisen ansioitumisen vaatimuksia. Kokelasjäseneksi hyväksytään kaikki hakijat, joilla on vähintään taidekoulutusta vastaavat tiedot ja taidot. Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään kaikki hakijat, joiden kohdalla lautakunnan jäsenten antamien painoarvojen keskiarvo on vähintään 50/100. Jos hakijan hyväksymisestä äänestetään, lautakunnan jäsenistä vähintään puolen on kannatettava hyväksymistä. Tasatilanteessa asia ratkaistaan hakijan eduksi.

K: Miksi jäsenhausta ei anneta palautetta?

V: Resurssimme eivät valitettavasti riitä palautteen antamiseen.

 

Sivu päivitetty 7.5.2018.