Hallitusohjelmatavoitteet

Taidemaalariliiton tavoitteet kuvataiteilijan toimintaedellytysten parantamiseksi

Taide- ja taiteilijapolitiikalla on merkittävä rooli kansakunnan henkisen pääoman ylläpidossa ja uusiutumisessa. Taiteilijan asema 2010 -tutkimus (Kaija Rensujeff 2014, Taike) osoittaa, että kuvataiteilijat ovat kaikista taiteilijoista heikoimmin toimeentuleva ryhmä. Peräti joka kolmas suomalainen kuvataiteilija alittaa EU:n pienituloisuuden rajan, joka vuonna 2010 oli 14.741 euron vuosiansio.

Tämän vuoksi Taidemaalariliitto on antanut seuraavat hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2015-19:

1) Luovien yksilöiden toimintakyky tulee turvata ammattikuvataiteilijoiden apurahojen määrää lisäämällä.

Suomen apurahoituksesta kohdistuu kuvataiteeseen taiteilijamäärään suhteutettuna kaikista taiteen aloista vähiten apurahoja. Kuvataiteilijat ovat kuitenkin kaikista taiteilijoita riippuvaisimpia juuri apurahoituksesta, sillä työsuhteista työtä kuvataiteilijan ammatissa ei juuri ole ja ammatin kustannukset ovat mm. työtila-, väline- ja materiaalikuluista johtuen suuret. Rensujeffin tutkimuksen loppupäätelmien mukaan kuvataiteilijoiden matala tulotaso ei ole kohentunut 2000-luvun kuluessa ja näyttää siltä, että kuvataiteilijoiden keskimääräinen tulotaso seuraa taiteilijoille suunnattujen työskentelyapurahojen tasoa eikä nouse oleellisesti ilman taiteilija-apurahoihin tehtävää korotusta.

2) Alin EU:n sallima alv on 5 %. Kuvataiteen ensiostot tulee saada tämän alimman alv-kannan piiriin.

3) Taiteilijalle tulee maksaa julkisesti tuetussa museossa tai galleriassa näyttelyä varten tehdystä työstä korvaus. Nyt kuvataiteilijat tekevät ilmaista työtä, sillä teosten toteuttamisesta ja näyttelyiden rakentamisesta ja ripustamisesta ei pääsääntöisesti taiteilijalle makseta.

4) Taiteilijaeläkkeen ns. yhteensovittaminen takuueläkettä leikkaavana tulona tulee lopettaa ja valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä tulee nostaa sataan eläkkeeseen vuodessa. Huomattava osa Suomen tärkeimmistä teoksista on taiteilijan viimeisinä elinvuosina. Taiteilijaeläke myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta ja sen alkuperäisenä tarkoituksena on turvata taiteilijan työskentely.

5) Kuvataiteilijoille kertyy apurahakaudelta MYEL-eläkettä. Myös vapaana taiteilijana tehty työ tulee säätää MYELin mukaisen työeläkevakuutuksen piiriin.

6) Yrityksille sallitaan verovähennysoikeus taiteen tukemisesta.

7) Näyttelytoimintaan osallistuminen on taiteilijan työttömyysaikana myös ammattitaidon ylläpitämistä ja se pitää sallia, koska toiminta edistää työllistymistä, eikä estä työnhakua ja mahdollisen muun työn vastaanottamista.

8) Jokaisen toisintavan laitteen myyntihinnasta on välinekorvauksena kerättävä hyvitysmaksua taiteilijalle. Nykytekniikalla kopiointi ja hyötykäyttö on yleistä ja koskee kaikkia taiteen aloja.

9) Valtion tulee edelleen kannustaa ja tukea kuntia ja kaupunkeja lisäämään kuvataidetta rakentamisessa ja ympäristössä esim. kaavoituksen ja maanluovutuskäytäntöjen keinoin.

10) Kuvataiteilijan työ on osa luovan talouden toimintaa, joka työllistää runsaan joukon kulttuurialan toimijoita ja lisäksi muita aloja. Toimintaedellytysten kehittämiseen tähtääviä tukimuotoja tulee selvittää ministeriöiden välisessä yhteistyössä monipuolisesti opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahojen ohella.

 

JÄSENSIVU