Heli Kuparinen

RANNALLA

17.3.2021 — 4.4.2021

Olen käsitellyt teoksissani suhdettamme elämän rajallisuuteen, jonka symbolina – rajana elämän ja tuonpuoleisen välillä – toimii ranta. Toisaalta olen teoksissani kuvannut myös muunlaisia siirtymiä ja välitiloja, kuten johonkin tunnetilaan vaipuminen tai unen ja valvetilan rajamaasto.

Usein rakennan maalauksen käyttäen inspiraation lähteenä vanhoja mustavalkoisia valokuvia. Eri ajoilta peräisin olevat valokuvat ovat auttaneet minua luomaan maalauksiini ajattoman tunnelman ja käsittelemään välitilaa tai tuonpuoleista. Vanhoissa valokuvissa on erityinen ainutkertaisuuden ja intensiivisyyden tunne, joka vetoaa minuun. Kuvassa täytyy myös olla jotain erikoista, joka herättää mielenkiintoni ja haluni kertoa tarina. Lähtökohtana ollut kuva ei yksinään riitä vaan työprosessini aikana maalaus rakentuu taidehistoriallisten viitteiden, värivalintojen ja yksityiskohtien kuvaamiseen kautta.

Pyrin ensisijaisesti ilmaisemaan ihmisen perustunteita, kuten surua, kaihoa, iloa ja tuskaa. Kun mietin syytä, miksi maalaan juuri tällaisia töitä, luulen sen johtuvan siitä, että olen joutunut viime vuosina havahtumaan elämän rajallisuuteen läheisten ihmisten sairauksien ja poismenon takia. Maalaaminen on ollut minulle myös keino käsitellä omaa suruani.

Osassa teoksissa kimmokkeena on ollut vahva mielikuva, kuten esimerkiksi maalauksessa Ystävä, jossa valkoinen hevonen on maalauksen lähtökohta. Halusin sijoittaa hevosen teoksen yläosaan, ja työ rakentui sen ympärille. Maalauksen Suden hetki lähtökohtana on toiminut veden hioma rantakivi, jonka ympärille alkoi kehittyä tarina.

Heli Kuparinen

 

Näyttelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus.