Puheenjohtajaehdokkaat

Taidemaalariliiton hallituksen puheenjohtajan valinta kaudelle 2019–2020

Taidemaalariliiton syyskokouksessa 30.11.2018 valitaan liiton hallitukselle puheenjohtaja. Liiton hallitus on päättänyt, että

1) Puheenjohtajaehdokkaat voivat halutessaan esittäytyä etukäteen liiton nettisivuilla kertomalla itsestään. Hallitus päätti, että 12.11. mennessä ehdokkuudestaan ilmoittaneiden esittely kuvineen julkaistaan liiton nettisivuilla.

2) Liiton jäsenet voivat halutessaan esittää ennakkoon kirjallisia kysymyksiä puheenjohtajaehdokkaille. Kysymykset esitetään syyskokouksessa ennen puheenjohtajan valintaa.

Liiton syys- ja yleiskokouksessa voi vielä paikan päälläkin asettua ehdolle puheenjohtajaksi. Jos haluat asettua ehdolle tai esittää etukäteen ehdokkaille kysymyksen, ota yhteyttä toiminnanjohtaja Alina Mänttäriin: alina.manttari(a)painters.fi  /  puh. 09 6811 0568

Kokouskutsu: Kokouskutsun esityslistoineen ym. asiakirjat löydät jäsenkirjeestä 6 / 2018 ja myös jäsensivuilta: https://www.painters.fi/jasensivu/jasenkirjeet/


Puheenjohtajaehdokkaiden esittely

Hallituksen puheenjohtajaehdokkaiksi ovat tähän mennessä asettuneet kuvataiteilija Erno Enkenberg ja taidemaalari FM Marja-Liisa Jokitalo.

(ehdokkaat esitellään aakkosjärjestyksessä)

 

Erno Enkenberg

Olen 43-vuotias espoolainen kuvataiteilija. Olen työskennellyt ammattitaiteilijana vuodesta 2001, jolloin valmistuin Wimbledon School of Artista. Jatkoin opintojani Kuvataideakatemiassa vuonna 2007 ja valmistuin kolme vuotta myöhemmin kuvataiteen maisteriksi. Kuvataiteilijan työni ohella olen työskennellyt Designmuseossa museomestarina ja valokuvaajana vuosina 2001-2011 ja Pohjoismaisessa taidekoulussa, vuosina 2014-2017 pääopettajana ja 2017-2018 koulun taiteellisena johtajana. Designmuseossa sain laajan yleiskuvan museon hallinnosta ja kuinka kulttuurilaitos toimii. Pohjoismaisessa taidekoulussa nautin erityisesti opettamisesta, mutta opin myös budjetointia, opetuksen suunnittelua ja sain arvokasta kokemusta johtamisesta. Teen yhteistyötä Galleria Heinon kanssa, jossa olen pitänyt yksityisnäyttelyt vuosina 2014 ja 2017. Teoksiani on useissa julkisissa kokoelmissa, muun muassa Nykytaiteen museo Kiasmassa, Sara Hildéniin taidemuseossa ja Saastamoisen säätiöllä.

Asun Espoon Soukassa ja uusperheeseeni kuuluvat toimittajavaimoni lisäksi 12- ja 6-vuotiaat lapset. Olen intohimoinen työmatkapyöräilijä ja harrastan myös kirjallisuutta ja luonnontieteitä.

Pyrin Taidemaalariliiton hallituksen puheenjohtajaksi, koska haluan kehittää liiton toimintaa dynaamisemmaksi yhdessä hallituksen, toiminnanjohtajan ja henkilökunnan kanssa. Vuoden 2019 eduskuntavaalien alla Taidemaalariliiton hallituksella on aito mahdollisuus haastaa päättäjät keskusteluun kuvataiteilijoiden toimeentulosta ja yhteiskunnallisesta roolista. Kuvataiteilijoiden edunvalvonnassa Taidemaalariliitolla on suuri merkitys, sillä se on Suomen suurin kuvataiteilijoiden liitto. Pidän yhteistyötä muiden liittojen, erityisesti liittojen kattojärjestön, Suomen Taiteilijaseuran kanssa, tärkeänä. Yhteistyön tärkeys edunvalvonnassa tuli ilmi myös Taiteen ja kulttuurin barometrissä vuonna 2016.

Taidemaalariliitolla hallitusohjelmatavoitteista näyttelykorvaukset ja apurahatavoitteet ovat tärkeitä, koska niillä on suora vaikutus taiteilijoiden toimeentuloon. Sekä jaettavien apurahojen määriä pitäisi lisätä ja apurahan määrää nostaa. Nykyinen valtion taiteilija-apuraha ei yllä lähellekään suomalaisten mediaanituloa ja suurin osa kuvataiteilijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Myös tavoite saada taiteellinen työ MYEL-eläkkeen piiriin on tärkeää, koska se yksinkertaistaa kuvataiteilijan eläkemaksujen maksamista.

Taidemaalariliiton syksyllä tehdyn jäsenkyselyn kautta liiton tuleva hallitus saa arvokasta tietoa jäsenten tarpeista ja odotuksista liiton toiminnan suhteen. Omalta osaltani kannatan kokelasjäsenten roolin arvioimista uudelleen. Mielestäni kokelasjäsenten tulisi olla samanarvoisia liiton päätöksenteossa kuin varsinaisten jäsenten. Ylipäätään kannatan päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämistä Taidemaalariliitossa.

Taidemaalariliiton toiminta näkyy ulkopuolisille eniten näyttelytoiminnan muodossa. Näyttelytoimintaan kuuluvat tm•gallerian näyttelyt, liiton omat näyttelyt ja Kaapelitehtaalla järjestettävä Teosvälitys. Näistä jälkimmäinen saa eniten näkyvyyttä suurelle yleisölle. Myös Teosvälityksen taloudellinen merkitys taiteilijoille on kasvanut vuosi vuodelta. Teosvälitystä kannattaisi laajentaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, jolloin liitto tavoittaisi maakunnissa asuvat taiteen ystävät. Tm•gallerian merkitys on erityisen suuri nuorille ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisille taiteilijoille. Pidin itse näyttelyn galleriassa vuonna 2012 ja sillä oli suuri merkitys uralleni. Näyttelyaikoja on tarjolla rajallinen määrä ja hakijoita on paljon. Vuosittain olisi hyvä olla kaksi tai kolme näyttelyaikaa, jotka jaetaan useammalle taiteilijalle, painotuksena nuoret vastavalmistuneet taiteilijat. He voisivat hakea näyttelyaikaa pareissa tai pienenä ryhmänä ja liiton näyttelytoimikunnan jäsen voisi olla mukana kuratoimassa näyttelyä. Myös liiton kansainvälistä toimintaa on syytä kehittää laatimalla kansainvälisyysstrategia. Lisäksi strategiassa tulisi olla mukana näyttelyvaihdot ja taidemessut.

Olen työskennellyt ammattitaiteilijana vuodesta 2001, mutta olen elättänyt itseni enimmäkseen muilla töillä. Taiteellinen työni on kärsinyt päivätöistäni. Viime vuosina olen onneksi saanut työskentelyapurahoja, jotka ovat mahdollistaneet keskittymisen ydinosaamiseeni. Ymmärrän konkreettisella tasolla kuvataiteilijan työn haasteet ja haluan siksi olla mukana vaikuttamassa kuvataiteilijoiden toimintaedellytysten parantamiseen.

Teoksiini ja ansioluettelooni voi tutustua kotisivuillani, www.enkenberg.fi.

Erno Enkenberg

………………………..

Marja-Liisa Jokitalo

Olen toiminut Taidemaalariliiton hallituksen puheenjohtajana kauden 2017–18. Olen käytettävissä toiselle puheenjohtajakaudelle ja erittäin motivoitunut jatkamaan työtäni liiton ja sen jäsenten hyväksi.

Taidemaalariliitto on yli 1300 taidemaalarin yhteinen ammatillinen järjestö, jonka keskeinen tehtävä on kaikin sille mahdollisin tavoin edistää taidemaalarien työskentelyä ja toimeentulon parantamista. Oikeudellinen neuvonta, näyttelytoiminta teosvälitystilaisuuksineen, materiaalivälitys, tiedotus-, koulutus- ja neuvontatoiminta ovat liittomme toimintoja, jotka konkreettisesti tukevat taidemaalaria työssään. Nämä toiminnot on turvattava jatkossakin. Uudella kaudella haluan viedä eteenpäin liiton hallituksessa jo vahvistettua suunnitelmaa Taidemaalariliiton galleriassa perittävistä näyttelyvuokrista luopumisesta vuoteen 2021 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja suunnitelman toteuttaminen edellyttää oman varainhankinnan kehittämisen lisäksi huomattavaa nousua liitolle myönnettävän valtionavustuksen määrässä, mikä taas edellyttää määrätietoista asian edistämistä Taiteen edistämiskeskuksen suuntaan neuvotteluin ja keskusteluin.

Taidemaalariliitto on myös työpaikka, jossa seitsemän vakinaista ja lukuisa määrä määräaikaisia tai projekteihin palkattuja työntekijöitä muodostavat tiiviin työyhteisön ja tekevät suurella asiantuntemuksella työtään jäsentaiteilijoiden hyväksi. Työntekijöiden esimiehenä toimii hallitus puheenjohtajansa johdolla. Olen toiminut esimiestehtävissä jo ennen liiton hallituksen puheenjohtajan tehtävää ja koen kyseiset tehtävät luontevana osana puheenjohtajana toimimista.

Kuvataiteilijoiden edunvalvontaa tehdään kentän toimijoiden pitkäjänteisenä, vuosia kestävänä yhteistyönä. Vain yhdessä voimme saavuttaa tuloksia. Edunvalvonnassa haluan jatkaa tällä hetkellä erinomaisen toimivaa yhteistyötä sisarliittojemme ja Suomen Taiteilijaseuran kanssa. Kuvataiteen talosta tehtävässä esiselvityksessä Taidemaalariliitto on mukana osana laajaa kuvataidekentän toimijajoukkoa. Lisäksi liiton hallitus on asettanut eduskuntakaudelle 2019–23 hallitusohjelmatavoitteet, jotka tulevat ohjaamaan toimintaani puheenjohtajana, jos minut valitaan. Tavoitteena on uudistuksia, joilla kuvataiteilijan ansaintaa työstään voi parantaa ja taloudellista ahdinkoa lievittää – esimerkiksi: näyttelypalkkiojärjestelmän vakiinnuttaminen osaksi museoiden toimintatapoja; vapaiden taiteilijoiden ei-työsuhteisen eläketurvan siirtäminen kokonaisuudessaan maatalousyrittäjien eläkelain piiriin ja vakuuttaminen MELAssa; valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän nosto sataan vuosittain myönnettävään eläkkeeseen; kuvataiteilijoille myönnettävien apurahojen lukumäärän lisääminen ja valtion apurahojen tason korotus. Nämä mainitut neljä kymmenestä hallitusohjelmatavoitteestamme sisältyvät myös vastikään julkaistuihin Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat -työryhmän kehitystavoitteisiin, joita varmasti luetaan tarkkaan opetus- ja kulttuuriministeriössä tulevaa toimintaa suunnatessa, ja joista osa todennäköisesti löytää väylänsä uuden hallituksen ohjelmaan. Taiteilijoiden asemaa parantavat uudistusesitykset päätyvät erilaisten työryhmien tavoitelistoille ja etenevät valtiollisessa päätöksenteossa vain, kun kuvataiteen edunvalvontajärjestöt ja niiden luottamustoimijat vuodesta toiseen yhteistyötä tehden tuovat sitkeästi esiin tavoitteitaan.

Lisäksi tulevalla eduskuntakaudella tullaan aloittamaan sosiaaliturvajärjestelmämme uudistus, mikä laajana uudistuksena tulee vaikuttamaan myös taiteilijoiden sosiaaliturvan kysymyksiin. Suurin osa kuvataiteilijoista on pienituloisia, joiden elämää erilaisten tulomuotojen viidakossa selkiyttäisi tällä eduskuntakaudella kokeiltu perustulo. Tuloksia kokeilusta saadaan ensi vuoden aikana. Kannatan perustuloa. Sosiaaliturvauudistuksen seuraaminen ja muutoksiin ennakoivasti vaikuttaminen tulee olemaan osa puheenjohtajan työtä seuraavalla kaudella.

Olen taidemaalariksi valmistumisestani lähtien toiminut aktiivisesti taiteilijajärjestöissä ja niiden luottamustehtävissä, niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Minulla on vankka kokemus järjestötoiminnasta ja näkemys siitä, kuinka tällä instrumentilla vaikutetaan taiteilijan asemaan. Olen toiminut Taidemaalariliiton hallituksessa kolme kautta, joista puheenjohtajana yhden ja varapuheenjohtajana yhden kauden, minkä johdosta tunnen Taidemaalariliiton toiminnan kokonaisuuden syvällisesti ja ymmärrän sen talouden lainalaisuudet tarkoin. Suomen Taiteilijaseuran hallituksen jäsenenä olen toiminut viimeiset kaksi vuotta ja edustanut Taidemaalariliitoa sen edustajistossa vuosina 2009–16. Hämeen taidetoimikunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana toimin kaksi kautta, vuosina 2010–2015. Tunnen tehtävieni kautta sekä kuvataidejärjestökentän toimijat että Taiken virkamiehistöä, enkä epäröi olla yhteydessä tarvittaviin tahoihin, kansanedustajia myöden, asioiden edistämisen niin vaatiessa.

Järjestötoimintaan minut on alun perin innostanut halu toimia taiteilijoiden yhteisten etujen ajajana.  Luottamustoimissa olen voinut käyttää minua vahvasti määrittävää piirrettä: olen yhteisöllinen toimija. Yhteisöllisenä toimijana olen sinnikäs ja pitkäjänteinen, määrätietoinen ja rohkea asioiden eteenpäin viejä sekä aloitteiden tekijä. Pystyn ottamaan nopeasti haltuun isojakin asiakokonaisuuksia ja ymmärrän myös talouden päälle – talousarviot ja tuloslaskelmat ovat minulle välineitä ymmärtää toiminnan mahdollisuuksia ja rajoja.

Maalatessani työskentelen pääasiallisesti öljyvärein. Viimeisimpien maalausteni lähtökohtina ovat epäterävät valokuvat, joiden pohjalta maalaan lähes abstraktioiksi taipuvia valo- ja väritutkielmia. Keskeistä öljyvärein laseeraten maalaamissani kookkaissa teoksissa onkin värin ilmaisevuus ja maalauksen fyysinen läsnäolo yhdistettynä valokuvan muistonomaisuuteen. Kysyn, onko lopultakin niin, että maalaus esittää aina vain itsensä – muistot, tulkinnat ja merkitykset niihin liittyvine tunteineen heräävät teoksen vastaanottajassa, aina itse teoksen ulkopuolella.

Maalaustekniikkani on hidas ja työskentelytapani muutoinkin aikaa vaativa. Kaksivuotisen puheenjohtajakauden aikana taiteellinen työskentely on pitkälti saanut väistyä puheenjohtajan moninaisten tehtävien hoitamisen tieltä, mihin olin valmistautunut jo ennen kauden alkua. Kokemukseni kuluvalta pj-kaudelta on, että lähes jokainen viikko tuo puheenjohtajan eteen uusia, usein ei-ennakoitavissa olevia, käytännöllisiä ja periaatteellisia kysymyksiä mietittäväksi ja ratkaistavaksi joko yhdessä liiton henkilökunnan ja hallituksen kanssa tai usein myös itsenäisesti. Hoidettaville asioille on aina löydyttävä aikaa. Olen valmis paneutumaan pj-tehtävään samalla intensiteetillä vielä toiset kaksi vuotta tietoisena tehtävän tuomista rajoitteista taiteelliselle työlle.

Kaikkiin näihin puheenjohtajan tehtäviin liittyviin toimiin haluan antaa koko monipuolisen osaamiseni ja pitkäaikaisen kokemukseni myös seuraavat kaksi vuotta!

Taidemaalariliiton jäsenet päättävät, millaisen puheenjohtajan he liitolleen seuraavalle kaudelle haluavat.

Jäsen, tule syyskokoukseen käyttämään mahdollisuuttasi vaikuttaa!

Marja-Liisa Jokitalo, Taidemaalari, FM