Puheenjohtajaehdokkaat kaudelle 2017–2018

LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN VALINTA

Taidemaalariliiton syyskokouksessa 25.11.2016 valitaan liiton hallitukselle puheenjohtaja. Liiton hallitus on päättänyt, että

1) Puheenjohtajaehdokkaat voivat halutessaan esittäytyä etukäteen liiton nettisivuilla kertomalla itsestään ja

2) Liiton jäsenet voivat halutessaan esittää ennakkoon kirjallisia kysymyksiä puheenjohtajaehdokkaille. Kysymykset esitetään syyskokouksessa ennen puheenjohtajan valintaa.

Halutessasi esittäytyä ehdokkaana tai esittää ehdokkaille kysymyksen ota yhteyttä toiminnanjohtaja Anna Koivusaloon: [email protected]  /  puh. 09 6811 0568.

Esittelemme tulevat puheenjohtajaehdokkaat tällä sivulla.
Puheenjohtajaehdokas! Lähetä itsestäsi tällä sivulla esiteltävä esittelyteksti ja mielellään myös valokuva itsestäsi: [email protected]

 

Taidemaalariliiton puheenjohtajaehdokkaat kaudelle 2017–2018 (aakkosjärjestyksessä)

 

Antti Arkoma

antti-arkoma-kuva

Olen syntynyt 1961 Helsingissä, jossa myös asun. Taiteen opiskelun aloitin 1983 Kankaanpäässä, valmistuin taidemaalariksi Kuvataideakatemiasta 1988. Yksityisnäyttelyitä olen pitänyt säännöllisesti vuodesta 1989. Tämän lisäksi olen osallistunut lukuisiin ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin. Koko urani ajan olen vaihdellut ilmaisuvälinettäni. Aloitin öljy- ja akryyliväreillä ja veistoksilla, lisäsin veistoksiini sähkön ja liikkeen, olen hitsannut paljon alumiinia, vesivärit ja tussi ovat tulleet tutuiksi ja viime aikoina akryylimaalaus on innostanut eniten.

Teen mielelläni työtä muiden kanssa ja ryhmissä, myös taiteellista työtä. Aalto-yliopiston ja Kuvataideakatemian lisäksi olen tehnyt opetustöitä useissa kansanopistoissa sekä lasten ja nuorten kuvataidekouluissa, oikeastaan kaikilla koulutusasteilla, vuodesta 1988 lähtien. Vuonna 2017 työskentelen valtion 1-vuotisella apurahalla. Olen avioliitossa ja minulla on kaksi aikuista lasta. Kuvataiteen lisäksi kiinnostavia asioita ovat mm. kirjat, elokuvat, pallopelit (pelaten sekä katsoen), veneily. En ole minkään puolueen jäsen.

Asioita jotka koen tärkeiksi ja joihin haluan vaikuttaa:

  • Taiteilijan asema tulevaisuudessa: Hankkeet ja projektit, joissa kuvataide pyritään nostamaan luonnolliseksi tarpeeksi yhteiskunnassamme. Miten saada teokset kaupaksi?
  • Näkyykö taiteilija? Kotisivut olemassa? Mitä muuta voi taiteilija itse tehdä?
  • Kannatan taiteilijoille suunnattujen tapahtumien ja koulutustilaisuuksien kehittämistä edelleen. Taidemaalaripäivät takaisin?
  • Ponnisteluja on jatkettava mm. kuvataiteilijoiden verotuksen muuttamiseksi, eläketurvan parantamiseksi ja työttömyysturvan ehtojen ja sääntöjen selkiyttämiseksi.
  • Vaikka taide voi olla hidasta, Taidemaalariliiton kehitys ei voi olla hidasta!

 

Marja-Liisa Jokitalo

Olen oululaissyntyinen, Lahdessa asuva taidemaalari. Taidemaalarin koulutukseni sain Lahden Taideinstituutissa vuosina 1987–1991. Valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2008 Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitokselta pääaineenani estetiikka.

Työskentelen pääasiallisesti öljyvärein. Viimeaikaisten maalausteni lähtökohtina ovat epäterävät valokuvat, joiden pohjalta maalaan lähes abstraktioiksi taipuvia valo- ja väritutkielmia. Keskeistä öljyvärein laseeraten maalaamissani kookkaissa teoksissa onkin värin ilmaisevuus ja maalauksen fyysinen läsnäolo yhdistettynä valokuvan muistonomaisuuteen. Kysyn, onko lopultakin niin, että maalaus esittää aina vain itsensä – muistot, tulkinnat ja merkitykset niihin liittyvine tunteineen heräävät teoksen vastaanottajassa, aina itse teoksen ulkopuolella. Töitäni on ollut esillä lukuisissa yksityis-, ryhmä- ja yhteisnäyttelyissä. Taiteellisen työni ohella olen sivutoimisesti opettanut niin harrastajia kuin visuaalisten alojen ammatteihin valmistuvia, muun muassa Lahden Muotoiluinstituutissa.

Taidemaalarin työ on suurelta osin yksinäistä työhuoneella uurastamista. Järjestötoiminnassa olen voinut käyttää toista minua määrittävää piirrettäni: olen yhteisöllinen toimija. Yhteisöllisenä toimijana olen sinnikäs ja pitkäjänteinen, määrätietoinen ja rohkea asioiden eteenpäin viejä sekä aloitteiden tekijä. Hallitustyöskentelyssä haluan viedä asioita eteenpäin vuorovaikutuksessa muiden taiteilija-asiantuntijoiden kanssa. Pystyn ottamaan nopeasti haltuun isojakin asiakokonaisuuksia ja ymmärrän myös talouden päälle – talousarviot ja tuloslaskelmat ovat minulle väline ymmärtää toiminnan mahdollisuuksia ja rajoja.

Valmistumisestani alkaen olen toiminut aktiivisesti taiteilijajärjestöissä ja niiden luottamustehtävissä, niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Minulla on vankka kokemus järjestötoiminnasta ja näkemys siitä, kuinka tällä instrumentilla vaikutetaan taiteilijan asemaan. Olen toiminut Taidemaalariliiton edustajana Suomen Taiteilijaseuran edustajistossa vuodesta 2009 lähtien. Tällä hetkellä toimin Taidemaalariliiton hallituksessa toista kautta ja sen varapuheenjohtajan kolmatta vuotta. Olen toiminut STS:n hallituksessa puheenjohtaja Maaria Märkälän varajäsenenä ja osallistunut tarvittaessa STS:n hallituksen kokouksiin. Olen toiminut Hämeen taidetoimikunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana kaksi kautta, vuosina 2010–2015. Tunnen tehtävieni kautta sekä kuvataidejärjestökentän toimijat että Taiteen edistämiskeskuksen virkamiehistöä, enkä epäröi olla yhteydessä tarvittaviin tahoihin, kansanedustajia myöden, asioiden edistämisen niin vaatiessa.

Taidemaalariliitolla on seitsemän erinomaisesti ja suurella asiantuntemuksella työtään taiteilijoiden hyväksi tekevää vakinaista työntekijää ja lukuisa määrä määräaikaisia tai projekteihin palkattuja työntekijöitä. Työntekijöiden esimiehenä toimii hallitus puheenjohtajansa johdolla. Olen toiminut esimiestehtävässä toimiessani kuvataidejärjestön järjestösihteerinä ja koen kyseiset tehtävät luontevana osana puheenjohtajana toimimista.

Kuvataiteilijat ovat kaikista taiteilijoista heikoimmin toimeen tuleva ryhmä. Taidemaalariliitto on 1 300 jäsenensä voimin vahva toimija, jonka näkemystä ja sanomaa kuunnellaan. Taidemaalariliiton tehtävä on edistää kaikin sille mahdollisin tavoin taidemaalareiden työskentelyä ja toimeentulon parantamista. Oikeudellinen neuvonta, näyttelytoiminta teosvälitystilaisuuksineen, materiaalivälitys, tiedotus-, koulutus- ja neuvontatoiminta ovat kaikki osa-alueita, jotka tukevat taidemaalaria työssään. Nämä toiminnot on turvattava jatkossakin. Lisäksi liiton jäsenkokous ovat hyväksynyt liiton sivuilla olevat hallitusohjelmatavoitteet, jotka tulevat ohjaamaan minua puheenjohtajana, jos minut valitaan. Henkilökohtaisesti niistä tärkeimpinä näen seuraavat tavoitteet:

  • Taiteilijamäärään suhteutettuna kuvataide saa taiteen aloista vähiten apurahoja. Apurahojen määrää on nostettava.
  • Alin EU:n sallima alv on 5%. Kuvataiteen ensiostot tulee saada tämän alimman alv-kannan piiriin.
  • Taiteilijalle tulee maksaa julkisesti tuetussa museossa tai galleriassa näyttelyä varten tehdystä työstä korvaus.
  • Valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä pitää nostaa sataan vuodessa. Taiteilijaeläkkeen ns. yhteensovittaminen takuueläkettä leikkaavana tulona tulee lopettaa
  • Kuvataiteilijoille kertyy apurahakaudelta MYEL-eläkettä. Myös vapaana taiteilijana tehty työ tulee säätää MYEL:in mukaisen työeläkevakuutuksen piiriin.
  • Valtion tulee edelleen kannustaa ja tukea kuntia ja kaupunkeja lisäämään kuvataidetta rakentamisessa ja ympäristössä esim. kaavoituksen ja maanluovutuskäytäntöjen keinoin.

Lisäksi haluan jatkaa ja avata keskustelua taiteilijan sosiaaliturvasta ja siihen liittyen perustulosta. Usealle taiteilijalle perustulo olisi nykyistä tilannetta yksinkertaistava malli. Asumistukien, työttömyyspäivärahojen, palkkatulojen yhteensovittaminen on usealle lomakkeenmakuista arkipäivää, jossa taiteilija on usein yksittäisen virkamiehen laintulkinnan vietävänä. Perustuloa kokeillaan tämän hallituksen aikana rajoitetusti. Nyt on aika olla aloitteellinen ja viedä myös taiteilijoiden näkemystä perustulosta sitä valmisteleville virkemiehille.

Taidemaalariliiton jäsenet päättävät, millaisen puheenjohtajan he liitolleen seuraavalle kaudelle haluavat.

Jäsen, tule käyttämään vaikuttamisen mahdollisuutta!